Heihei Helmikuu

Helmikuu hujahti ohi ihan parissa sekunnissa! Tapahtuu ihan hirveesti koko ajan ja yritän vaan pysyä ite perässä.

Muutettiin toimisto puolitoista viikkoa sitten Tøyenille. Neljäs kerros ja isot ikkunat! Paljon valoa, mutta monta rutiinia meni uusiksi, ja välillä tietotekniikka pettää. Eilen tulostin yhtä paperia puoli tuntia.. Mutta maisemat on kivat sieltä ja aurinko paitoi parina päivänä suoraan sisään.

Heti toimiston muuton jälkeen oltiin EVS-seminaarissa pari päivää. Tutustuin paljon uusiin ihmisiin ja pääsin Oslossa uusiin paikkoihin, esim. eduskuntataloon. Kaksi päivää hujahti ohi hetkessä, mutta mukaan tarttui paljon kehittämisideoita meidän EVS projektille ja uusia tuttavuuksia.

Helmikuun loppu häämöttää ja niin myös meidän muutto isäntäperheeseen. Perjantaina muutetaan, tänään olen pakkaillut ja ihmetellyt miten tavaramäärä on triplaantunut puolessa vuodessa. Huomenna tulee 200 päivää täyteen Norjassa! Odotan innolla isäntäperheeseen muuttoa, mutta samalla jätän tämän huoneen ja kämppikset haikein mielin. Pitää kehittää taas uudet rutiinit ja tavat, ja viimiset kaksi viikkoa oon ollut myös niin väsynyt, että nyt tuntuu että voisin nukkua varmaan kaksi vuorokautta putkeen.
Siksi pidän tän päivityksen nyt lyhyenä ja menen keräämään lisää voimia huomiselle lopulliselle pakkaukselle!
Matikan opiskelu pääsykokeita varten on jäänyt aika vähille, mutta parin viikon päästä tuun jo Suomeen tekemään ennakkotehtäviä.

Time really can fly!

Happy birthday

Takana paras syntymäpäivä ikinä :)

Perjantaina meillä oli tequilajuhla kollegan luona, syötiin mahtavaa ruokaa ja opeteltiin pohjoisnorjalainen tapa juoda tequilaa. Työkaverin luota jatkettiin matkaa Gruneløkan yhteen retroon baariin, missä soi 80-luvun musiikki. Matkalla ratikassa päivä vaihtui ja kaikki alkoi laulaa synttärilaulua! 

Aamupäivällä kämppis tuli kolkuttamaan ovea ja olohuoneessa odotti lahja ja lahjan päällä crepélautanen appelsiininpaloilla ja suklaakastikkeella. Nam! Sain muumi ruokailualustan, muumi mukinalusen ja lautasen jossa crepé oli. Ja toisen kämppiksen lahja oli ihanasti pakattu hello kitty papereihin, hyvä laatusta vesiväripaperia.

Kevään ensimmäiset tulpaanit

Adan kanssa mentiin syömää aamupalaa Cafe laundry mat nimiseen kahvila/ravintola/baariin. Muhkea aamupala ja ihana tunnelma. Cafe laundy mat on tosi siisti paikka! Siellä on vanhoja nojatuoleja ja sohvia tavallisten pöytien lisäksi, seinät täynnä vanhoja kirjoja notkuvia hyllyjä ja muutenkin vintage tyyliä ja aina hyvä tunnelma.

Nam!

Aamupalan jälkeen kävin pienellä kävelyllä kun kerranki oli niin valoisaa. Kotimatkalla ostin itselleni tulppaaneja, jotka mummu 'lähetti' mulle. Illalla Jana, Julia ja Mirjam teki mulle ruokaa ja myöhemmin meillä oli pienet illanistujaiset. Koko päivä alusta loppuun asti oli todella onnistunut ja Ada teki mulle ihan mahtavan suklaakakun!

Ensi viikolla on edessä toimiston muutto, apua. Huomenna menen kuitenkin testaamaan uudet joogahousut jotka sain EVS työkavereilta :) 

Lumi suli, puli puli

Lumi katosi, mutta sitä ennen ehdin käydä Holmenkollenilla ihmettelemässä kuinka hulluja mäkihyppääjät onkaan ja miten norjalaiset hiihtää.

Holmenkollen!!

Yhtenä arki-iltana viime viikolla minä ja Jana vedettiin toppahuosut jalkaan ja lähdettiin retkelle Holmenkollenille. Alun perin meidän piti mennä pulkkamäkeen YFU vapaaehtoisten kanssa, mutta kukaan muu ei ilmestynyt paikalle, joten vaihdettiin suunnitelmaa. Toisaalta 'pulkkamäki' on hieman harhaanjohtava sana, kyseessä oli 2km pituinen valtava Korketrekken - mäki, jota laskentaan n. 10 min ja sen jälkeen mennään metrolla ylös pari pysäkkiä ja uudestaan alas. Se on mun to do -listalla, mutta sää ei ollut paras mahdollinen sinä päivänä. Joten mentiin ihailemaan hyppytorneja sen sijaan!
En oikeen oo tajunnut kuinka jyrkkä sellanen hyppymäki onkaan, ihan hulluja kaikki jotka sieltä hyppää! Holmenkollenilla oli muutenkin aika vilkas meno, siellä menee useita latuja ympäriinsä, jotka oli täynnä hiihtäjiä ja lapsia hiihtokoulussa. Oltiin varmaan ainoot siellä jolla ei ollut suksia. Selkeä kansallisurheilu laji se hiihto täällä.

HiihtäjäLotta ja Julialta
lainattu ampumahiihtopipo

Joten hiihtämään piti myös itsekkin päästä! Se toteutui vihdoin maanantaina, kun menin metrolla ja bussilla EVS-kaverin, Elisabethin luokse.  Elisabeth on harjottelijana norjan hiihtoliitossa ja matkustaa ympäri hiihtokisoja viikonloppuisin.  Hänen host perhe asuu Oslon laitamilla tunturin rinteellä ja ympärillään mahtavat lenkki- ja hiihtomaastot. Toisaalta mäen rinteellä kertoo jo hyvin millaisia lenkkejä siellä vedetään. Ensin oli mukavaa loivaa alamäkeä, mutta sitten alko kunnon nousu. Ja se jatkui ja jatkui ja jatkui. Sain pieniä tekniikka vinkkejä ja hyvinhän se hiihto lähti sitten sujumaan loppua kohden. Lenkkiä kertyi n. 8km ja aikaa meni puolitoista tuntia. Jalat oli hieman hapoilla seuraavana päivänä! 


Elisabeth antoi myös mulle etukäteissynttärilahjan: Norjan hiihtomaajoukkueen pipon! Hihii! Johaug, Bjørgen ja Harjula. Nyt kelpaa hiihdellä, paitsi että seuraavana päivänä lumi suli pois. Uusia lumia odotellessa! 

Terveisin hiihdosta innostunut Lotta!

Ullevål, uusi koti!

Tällä viikolla on tapahtunut paljon! Tiistaina sain tietää että meidän täytyy muuttaa ja seuraavana päivänä meille kerrottiin että meillä on jo isäntäperhekin. Ja tänään käytiin kahvilla siellä. Huh mikä vauhti. Mutta ei auta kun pysyä kyydissä mukana ja pitää lippu korkealla! Ensimmäinen reaktio oli aika shokki ja harmitti ja ärsytti tosi paljon, mutta tämän päivän jälkeen oikeestaan olen ihan iloinen taas. 

Isäntäperhe asuu Ullevålissa, Oslossa, vähän kauempana keskustasta kun nyt, mutta tosi lähellä metro pysäkkiä. Perhe on oikeastaan meidän pomon vanhemmat ja hostisä on viikot poissa töiden takia, joten lähinnä asutaan hostäidin kanssa. Minä ja Julia, jonka kanssa asun nytkin, muutetaan molemmat sinne ja meillä on omat huoneet siellä. Alue on aika hienoa, englantilaisen arkkitehdin suunnitelemia tiilitaloja ja jokaisella talolla oma pieni piha/ puutarha. Talo vaikutti aika kotoisalta, olohone, ruokailuhuone, keittiö ja yläkerrassa makuuhuoneet. Mutta ihaninta kaikessa on se, että se oikeasti on jonkun koti. Olin niin tottunut tähän missä nyt asutaan, että unohdin kuinka paljon kivempi on kun lattialla on matto ja seinillä tauluja. Loppujen lopuksi olen ihan innoissaa, olen asunut nyt puoli vuotta yksinään, ja nyt pääsen myös elämään norjalaisessa perheessä toisen puolivuotta. Ja p.s. perhellä on mökki Lofotenilla (saariryhmä norjan pohjoisosassa) ja kun mainitsin että oon aina halunnu matkustaa sinne, mulle kerrottiin että eiköhän se järjesty! Niin ja hostäiti rakastaa hiihtämistä ja lupas lainata mulle suksia! Helmikuu asutaan vielä täällä vanhassa paikassa ja luultavasti heti maaliskuun alussa muutetaan, jos saadaan vaan meidän vanhat huoneet vuokrattua jollekin siihen mennessä.

Kohti uusia haasteita!
P.s. Uusi osoite on Eventyrveien (seikkailukatu) :)