There is always the end

372 päivää Norjassa takana. 
Tiistai aamulla lento takaisin Suomeen.

Niinkuin aina, kesä on mennyt ihan liian nopeasti. Perhe on käynyt kylässä ja paras kaveri oli  viikonlopun täällä. Oslo on mahtava kesällä; myöhäiset illat kaupungilla, katusoittajien ikuinen musiikki, pikku putiikit ja ravintolat Grunelokassa, uimaranta keskellä mahtavaa arkkitehtuuria, näköala linnakkeelta suoraan mereen, auringonlaskut puistossa ja sunnuntai konsertit jazz baarissa, joen rannalla. Oli hetkiä jolloin aika tuntui matelevan ja välillä taas kiitävän ohitse.

Mutta kaikella on loppunsa ja samalla loppu on aina uusi alku.

En olis vuosi sitten uskonut että täältä palatessani minulla on 4 päivää aikaa muuttaa Helsinkiin ennen arkkitehtiopintojen alkua. Siis pääsin sinne oikeesti! Oho.

Vuosi Norjassa oli raskas, mahtava, ihana, välillä tylsä ja joskus ihan hirveetä. Mutta tylsät päivät tekivät kivoista vielä kivempia ja huonot hetket antoivat potkua ja tarmoa muuttaa asioita jotka eivät olleet hyvin. En väitä etten olisi harkinnut kotiin paluuta välillä; halunnut heittää hanskat tiskiin ja vain lähteä, mutta en lähtenyt. Taistelin loppuun asti ja nyt voin onnellisena kertoa että se oli hyvä päätös. Vietin monia uskomattomia hetkiä täällä, hetkiä joita ei voi kirjaimin tai sanoin kuvailla, hetkiä joita en tule unohtamaan ikinä.


En suostu sanomaan hyvästejä; sanon nähdään taas ja..

Kiitos Norja!

Oslolove

  
Home is where you're heart belongs, mine has three places..

Sunday beneath the apple tree

Summersunday as it's best!

Our lovely garden

Beneath the apple tree

Enjoy the summer.

Kesäloma Lofoteilla

Mahtava viikon pituinen kesälomamatka Lofoteilla takana! Lofotit on 100 km pituinen saariketju pohjois-Norjassa. Viikon aikana ehdittiin näkemään paljon mahtavia maisemia ja kokemaan paljon.

Host perheellä on pieni talo Lofoteilla, Stamsundin lähellä, jossa he viettävät melkein koko kesän. Meille tarjoutui hieno mahdollisuus lähteä sinne viikoksi viettämään kesälomaa!

Laivamatkalla auringonpaisteessa

Matka alkoi lentämällä Bodø nimiseen kaupunkiin, josta hyppäsimme rannikkoa kiertävän risteilijän Hurtigrutan kyytiin. Hurtigruta tekee risteilyjä koko länsirannikkoa pitkin Bergenistä Kirkenesiin asti ja pysähtyy rannikkokaupungeissa. Laivamatka kesti 4 tuntia ja maisemat olivat hienot kun Lofotien seinämä lähestyi pikkuhiljaa horisontissa. Perillä host perhe oli vastassa ja ajoimme talolle, joka on Justad nimisen lahden pohjukassa. Pieni söpö talo ja varastorakennus, parin sadan metrin päässä merestä. Illalliseksi syötiin Bacalaoa, joka on kuivatusta norjalaisesta turskasta valmisettua pataa, jota syödään erityisesti Portugalissa. Portugaliin kala tuodaan Norjasta, useimmiten Lofoteilta.

Seuraavana päivänä aamu-uinnin jälkeen lähdimme autoretkelle ja pysähdyimme matkalla muutamassa satamakylässä. Maisemat olivat uskomattomia! Teräväkärkisiä vuoria, jotka nousevat suoraan merestä, rantoja jossa on valkoista hiekkaa ja vesi on saman väristä ja yhtä kirkasta kuin karibialla. Pienet kalastajakylät ja tie joka kulkee rantaa pitkin mutkitellen ja välillä katoaa pitkiin tunneleihin vuorten sisälle.

Parin tunnin ajelun jälkeen menimme lautalla saareen, jossa pysähdyimme syömään lounaseväät hienon vuori-vuono-meri maiseman eteen. Kiertelimme vähän saarea, kahlattiin valkoisella hiekkarannalla ja kerättiin simpukoita, kotimatkalla ostetiin jäätelöt. Matkalla pysähdyimme Svolvaeriin syömään illallista. Syötiin grillattua valaanlihaa laituriravintolassa, hieno päätös päivälle! Aurinko paistoi koko päivän ja oli yllättävän lämmmintä.

Toisena päivänä oli vaelluksen vuoro! Kiipesimme ensimmäiselle huipulle, josta jatkoimme vuoren selkämää pitkin 700m korkealle huipulle. Kiipeäminen oli vaivan arvoista, vaikka oli todella lämmintä ja aloitimme nousun meren tasolta; maisemat olivat taas jälleen kerran uskomattoman hienot, sieltä näki koko Lofotit ja meret ympärillä! Pitkä matka ylös tarkoittaa myös pitkää matkaa alas, kun viimein pääsimme mökille, olimme väsyneitä mutta onnellisia. Sitten oli aika hankkia päivällistä, lähdimme kalaan! Hetkessä saimme 5 makrellia ja 2 muuta kalaa, enemmän kuin tarpeeksi nälkäisille vaeltajille, kalat kun norjanmerellä on aika paljon suurempia kun suomen järvikalat. Keitimme makrellit ja söin tuoreinta kalaa mitä ikinä voi syödä. Nam. Illalla istuimme talon edustalla auringonpaisteessa, koska pohjoisessa aurinko ei laske ollenkaan kesällä. 

Matkalla huipulle!

Seuraavana päivänä ajettiin autolla toiselle puolelle saaria, jäämeren puolelle. Meren kohina oli ihana kuunnella, samalla kun syötiin lounasta rantahietikolla. Samana päivänä käytiin myös viikinkimuseossa, joka on perustettu suurimman ikinä löytyneen viikinkitalon paikalle. Illalla syötiin lettuja!

Elämä Lofoteille perustui historiassa kalastukseen, ja se on vieläkin isosti pyörivä bisnes. Toiseksi viimeisenä päivänä menimme tutustumaan isoon, hyvin säilyneeseen kalastajakylään. Kylästä on tehty museo, joka oli tosi mielen-kiintoinen. Talvella saaret täyttyivät kalastajista, kevättalvella kalat ripustettiin kuivumaan ja kesällä kuivia kaloja lajiteltiin ja kuljetettiin. Lofoteilta kuljetetaan vieläkin monia tonneja kuivakalaa joka puolelle maailmaa. 
Museokierroksen jälkeen käytiin viimeisissä Lofotien saarissa ihailemassa maisemia. 

Sitten lähdimme iltavaellukselle! Päämäärä oli hieman salaperäinen, yhtäkkiä laskeuduimme tunturien välistä isoon laaksoon. Laakson nurmi oli vehreää ja lampaita kuljeskeli ympäriinsä, valkoinen hiekkaranta ja jäämeri houkutteli uimaan, sinne vaan! Eikä ollut edes kylmää. Aallot kohisivat rantaan, ja tunnelma oli erityinen, sillä laakso on täysin eristyksissä kaikesta. Sinne ei kulje teitä tai muita reittejä kuin vuorten yli tai merten kautta. Laaksosta jatkoimme matkaa viereisen tunturin rinnettä pitkin ylängölle, jossa kokkasimme illallista ja ihailimme maisemia molempiin suuntiin. Yksi huippu oli tietysti pakko vielä valloittaa, joten sen kautta laskeuduimme takaisin autolle ja ajoimme rannalle katsomaan keskiyönaurinkoa. Pitkä, mutta hieno päivä.

Salaperäinen laakso

Viimeisen päivän vietimme veneilemällä ja aurinkoa ottaen pikkusaaressa. Aurinko paistoi täydeltä, merivesi oli tosi kirkasta. Illalla grillattiin kalaa ja lopulta vielä peloton kettu kävi varastamassa sytykepalapussin suoraan nenän edestä.

Käytimme kokonaisen päivän matkustamiseen takaisin Osloon. Ajoimme bussilla rannikkoa pitkin Narvikin lentokentälle, josta suora lento Osloon. Lähtöpäivänä oli +30 astetta lämmintä!


Matka oli kokonaisuudessaan uskomattoman hieno! Saimme nähdä paloja jokaiselta puolelta saaria ja kokea monia asioita. Jotkut ihmettelevät miksi hostit viettävän koko kesän pohjoisessa, itse en enää ihmettele. Tämä on sellainen paikka mihin on tultava vielä joskus takaisin! 

Ilta-aurinko huipulla

Hilsen fra Lofoten
Lotta

Sunnuntairetki saareen

Tänään aurinko pilkisteli vähän pilven takaa ja päätin tehdä sunnuntairetken Oslon edustalla olevaan saareen. Ihanan rauhallista ja kauniit maisemat. Fiilistelyä. Löysin sinisimpukan kuoria ja kuolleen pikkuravun. Taisin myös nukahtaa hetkeksi rantakalliolle. 

Pikkurapu ja kotilonkuoria

Sinisimpukoita

Kun taivas putosi päähän..

Tänään iltapäivällä tuli oikeen kunnon ukkoskuuro suoraan Oslon yläpuolelle! Vettä tuli aika kivasti ja salamat räiski kaupunkiin. Pääkadulla, Karl Johanilla oli osunut salama rakennuksen kattoon ja sieltä putos kattokiviä kadulle. Onneks olin pahimman jyrinän aikaan töissä vielä, sitten piti lähteä tanssitunnille. Metrokäytävä tulvi vettä ja spåra oli puoli tuntia myöhässä, niin että myöhästyin tanssista. Kaikki oli märkää. Mä en voinut muuta ku nauraa, koko kaupunki oli sekasin.

Nyt on onneks lämpimät villasukat jalassa. Tanssistakin missasin lopulta vaan ekat 10 min!

Juhannus!

Jee, pääsin sittenki viettämään jonkinlaista juhannusta! Täällä se on aina 23. päivä, huolimatta siitä onko se arkipäivä vai ei, nyt se oli maanantai. Oltiin Sognsvannilla katsomassa kokkoa, mutta muuten juhlinta täällä on aika vähäistä. Kokon lisäksi tuli vielä kotoisampi olo kun törmäsin pariin suomalaiseen :) Hauska ilta!

Bål på Sognsvann

Kesäkuu ja Oslo

Pääsykokeet tehty, ja sitten oli aika palata takaisin Osloon. Kesän verran aikaa jäljellä, sitten takaisin Suomeen ja opiskelemaan. 2.7. selviää mihin kaupunkiin ja mitä! (arkkitehti piirrustus- suunnittelukokeiden pisteet näyttää aika kivoilta, Tampere ja arkkitehtuuri ehkä..?) Vielä ei uskalla sanoa mitään varmaksi, odotan puolitoista viikkoa lopullisia tuloksia...jännää.

Viime viikonlopun vietin Sandefjordissa, unkarilaisen EVS-kaverin Doroyttan luona. Aika idyllinen norjalainen pikkukaupunki meren rannalla, 2h Oslosta etelään. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa, Doroytta on käynyt mun luona Oslossa muutaman kerran ja nyt vihdoin pääsin käymään siellä. Perjantaina oli grillijuhlat, lauantaina maattiin rannalla koko iltapäivän. Sunnuntaina katsoin kun Stella Polaris, jossa Doroytta on vapaaehtoisena, esiintyi puutarhamessuilla viereisessä pikkukaupungissa. Stella Polaris on arkobatia/sirkusryhmä, joka viihdyttää usein pienissä tapahtumissa, ja välillä järjestää suurempia näytöksiä. Oli hauska nähdä kulissien taakse :) Oli tosi kiva kesäviikonloppu, mutta aika meni taas aika nopeasti. Sandefjord on sellanen paikka mistä kuuluu hankkia kesäasunto ja oleskella siellä koko kesä ja käydä välillä purjehtimassa. Ehkä joskus vielä palaan takaisin..

Whole moon magic in Sandefjord

Töissä arki on aika samanlaista kun ennenkin, lukuunotttamatta viisumi hankaluuksia, josta niistäkin selvittiin loppujen lopuksi ihan hyvin. Tänään hostit lähtevät pohjoiseen, Lofotenille, jossa aikovat asua koko kesän. Parin viikon päästä mekin päästään sinne viikon kesälomamatkalle! Ennen sitä tulee olemaan aika hiljaista kotona, mutta onneksi heinäkuussa saan paljon suomivierailijoita.

Tänä viikonloppuna Suomessa on juhannus, ja vähän harmittaa etten ole siellä. Mökki ja juhannussauna kelpais kyllä. Täällä juhlitaan vaan Sankt Hans Haugenia 23. päivä eli maanantaina. Sognsvannilla on kokko silloin, jota ajattelin mennä katsomaan.


Hyvää juhannusta kaikille!

Hilsen

Lotta
(joka kaipaa saunaa!)