372 päivää Norjassa takana.
Tiistai aamulla lento takaisin Suomeen.
Niinkuin aina, kesä on mennyt ihan liian nopeasti. Perhe on käynyt kylässä ja paras kaveri oli viikonlopun täällä. Oslo on mahtava kesällä; myöhäiset illat kaupungilla, katusoittajien ikuinen musiikki, pikku putiikit ja ravintolat Grunelokassa, uimaranta keskellä mahtavaa arkkitehtuuria, näköala linnakkeelta suoraan mereen, auringonlaskut puistossa ja sunnuntai konsertit jazz baarissa, joen rannalla. Oli hetkiä jolloin aika tuntui matelevan ja välillä taas kiitävän ohitse.
Mutta kaikella on loppunsa ja samalla loppu on aina uusi alku.
En olis vuosi sitten uskonut että täältä palatessani minulla on 4 päivää aikaa muuttaa Helsinkiin ennen arkkitehtiopintojen alkua. Siis pääsin sinne oikeesti! Oho.
Vuosi Norjassa oli raskas, mahtava, ihana, välillä tylsä ja joskus ihan hirveetä. Mutta tylsät päivät tekivät kivoista vielä kivempia ja huonot hetket antoivat potkua ja tarmoa muuttaa asioita jotka eivät olleet hyvin. En väitä etten olisi harkinnut kotiin paluuta välillä; halunnut heittää hanskat tiskiin ja vain lähteä, mutta en lähtenyt. Taistelin loppuun asti ja nyt voin onnellisena kertoa että se oli hyvä päätös. Vietin monia uskomattomia hetkiä täällä, hetkiä joita ei voi kirjaimin tai sanoin kuvailla, hetkiä joita en tule unohtamaan ikinä.
En suostu sanomaan hyvästejä; sanon nähdään taas ja..
Kiitos Norja!
 |
| Oslolove |
Home is where you're heart belongs, mine has three places..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti